Omia harmeja vai muiden harmeja?
Löysin mielenkiintosen tokaisun Naamakirjasta. En oo niitä ihmisiä, jotka kertoo olevansa Facessa ja antaa sen perään tiun verran selvityksiä, miksi siellä on pakko olla, vaikka ei oikeastaan haluiskaan, eikä sitä osaa oikeasti edes käyttää. Mun mielestä se on yhtä hyvä orja kun ystävämme tuli - tai viini, televisio, puhelin tai mikä tahansa värkki tai aine, johon voi jäädä koukkuun, mutta itse työnjohtajana toimiessa futaa aivan hyvin. Mutta siis siihen tokaisuun: Jos haluat, että maailma pyörii ympärilläsi, tee kuperkeikka. Jostain syystä tästä tuli mieleen asia, johon on tullut viime päivinä törmättyä. Onko mun ongelmat myös muiden ongelmia, vaikka en ite sitä edes tiedosta? Tai pitäiskö mulla olla ongelmia, joita muut olettaa mulla olevan, vaikka en itse ole niitä huomannukaan? Parisuhde. On siis pari, joilla on suhde. Pari yleensä sisältää siis kaksi ihmistä. Ei kolmea, eikä yhtä vaan kaksi. Niinkun pari. Ja se suhde, joka tällä parilla on, on siis tämän parin luoma. Ei kolmen e