Kerran käytetty morsian
Jotkin muistot syöpyvät mieleen kirkkaina ikuisiksi ajoiksi. Aika ei kultaa niitä eikä uudet kerrytä pölyä vanhojen päälle. Ne muistot on kun pitkiä salaojaputkia, joiden päässä tietää olevan valoa, mutta vaikka kuinka silmiään siristelee, ei pysty erottamaan, onko putken päässä auringonpaiste vai kuutamo. Aika tuo muistoihin perspektiiviä, opettaa olemaan välittämättä ja näyttää, että kaikkea ei kannata kantaa mukana. Reppu kevenee kummasti, kun muistaa toisinaan jättää salaojaputket niille paremmin sopiviin paikkoihin. Elämä ei todellakaan aina mene niinkun elokuvissa. Empä tiennyt parikymmentä vuotta sitten, että omani muistuttaa joskus vielä enemmän kotimaista saippuasarjaa kun Prinsessa Ruususta. En oo vielä päättäny, haluanko olla talkkarin rouva vai homon kanssa seurustellut tohtorisnainen, mutta ehdottomasti mun historialla pääsee helpommin Salkkareiden kuvauksiin kun Morsiamen isään vol 57. Kymmenen vuotta sitten päätin, etten ikinä enää vastaa kellekään kyllä. Perään piti