Tarinoita ystävyydestä - sen leveydestä ja pituudesta
Olen ollut onnellinen elämässäni monistakin asioista. Olen säästynyt sairasteluilta ja saanut asua turvallisissa paikoissa, joista on löytynyt aina pehmeä patja ja lämmin peitto. Olen tehnyt asioita, jotka olen kokenut merkityksellisiksi ja saanut opiskella aiheita, jotka ovat oikeasti kiinnostaneet. Toki olen jaksanut myös nipottaa liian pienestä palkasta, mielestäni epäoikeudenmukaisesta tenttiarvosanasta, kalliista kahvin hinnasta, huonosta palvelusta terveyskeskuksessa ja itkevistä lapsista ruuhkajunassa juuri silloin, kun itse olisin halunnut nukkua. Kiitollisin olen kuitenkin kaikille niille henkilöille - jotka tietävät itsekin - että he ovat jättäneet sydämeeni ison merkin. Vuosien myötä olen ymmärtänyt, kuinka nöyrä minun pitää olla kaikkien näiden ihmisten edessä. En joutunut miettimään, kuka vasemmalle puolelleni asettuisi sillä hetkellä, kun sanon alttarilla tahdon. Kun aamuyöstä räpiköin pimeässä auki piippailevaa Lumiaani tiedän, että soittaja todella tarvitsee minua, ei